Astmahoitajat ovat avainasemassa astmaatikon hyvinvoinnin näkökulmasta. Astmaa hoidetaan ensisijaisesti hengitettävillä lääkkeillä. Lääkehoito on vain yksi osa astman hoitoa, mutta se on se tärkein osa. Astman ohjattu omahoito on olennainen osa laadukkaan hoidon toteuttamista. Tutkimusten mukaan astmaa sairastavan päivystyskäynnit vähenivät ja sairaalahoitopäivät lyhenivät, kun astmaatikko oli saanut yksilöllistä astmaohjausta. Ja mikä parasta astmaa sairastavan elämänlaatu parani.
Astmaohjaus pohjautuu pohjautuu astmaa sairastavan omaan hoidon tavoitteiseen. Ohjaus koostuu monesta eri palasesta, joista tärkein on lääkeohjaus. Lääkkeet hengitetään inhalaattorista. Erilaisia inhalaattoreita on tällä hetkellä olemassa melkein 20 erilaista. Jokainen niistä toimii eri tavoin. Hoitajan tehtävä on ohjata astmaa sairastavalle oikea tekniikka lääkkeen inhaloimiseen, niin että lääke menee perille asti. On siis eri asia nielaista tabletti kuin hengittää lääke oikealla tekniikalla. Oikean inhalointitekniikan lisäksi astmaatikolle tulee ohjata mitä inhaloitavaa lääkettä otetaan milloinkin. Astman perushoitona toimii astmaa hoitava lääke, joka sisältää kortisonia ja tarvittaessa otettava oirelääke, joka auttaa nopeasti oireiden ilmaantuessa. Astman hoitoon on paljon erilaisia vaikuttavia lääkeaineita, joka asettaa omat haasteensa astman hoitoon ja ohjaamiseen. Lääkehoito kehittyy koko ajan ja tulee lisää uusia lääkkeitä.
Astmaa tutkitaan ja seurataan erilaisilla puhalluskokeilla – keuhkofunktiotutkimuksilla. On PEFfiä, PIFfiä, spirometriaa ja monia muita tutkimuksia, jotka kuulostavat kummalliselta uuden astmaatikon korvaan. Jotta tutkimukset ovat luotettavia, hyvä ohjaus on kaiken perusta tässäkin asiassa.
Astmassa kuten monessa muussakin sairaudessa liikunta ja elämäntavat vaikuttavat hoitoon. Liikunnan on todettu parantavan astman hoitotasapainoa, joten liikunta on lääkettä myös astmaa sairastavalle. Lihavuus on liitetty huonoon hoitotasapainoon. Tähän ei tiedetä perimmäistä syytä. Hoitajan tehtävä on siis myös kannustaa liikkumaan ja terveelliseen ruokavalioon. Elämäntapaohjaukseen kuuluu myös tupakoinnin puheeksi ottaminen. Astmaa sairastavan tupakointi syö lääkkeiden tehoa, jolloin tupakoiva astmaatikko tarvitsee hengitettäviä lääkkeitä paljon enemmän ja siitä huolimatta astman hoitotasapaino on heikompi.
Mitkä asiat pahentavat astmaoireita, miten astma vaikuttaa arkielämään, miten toimitaan astmaoireiden ilmaantuessa, mikä on pahenemisvaihe, milloin lääkäriin, vaikuttaako astma ammatinvalintaan, voiko hankkia lemmikkejä, miten astma vaikuttaa sisustusmateriaaleihin ja siivouskäytäntöihin, millaisia apukeinoja astmaatikon arkeen on saatavilla.
Astmaohjaus koostuu siis monesta eri palasesta ja tietojen omaksuminen itse sairastavan näkökulmasta vaatii aikaa. Hoitajan näkökulmasta se vaatii paljon osaamista, tietojen ja taitojen päivittämistä ja ennen kaikkea ohjaamisen taitoa- valmentajana olemista.
Hoitotyön arjessa nykypäivää värittää kiire ja vastuualueita on paljon. Tarvitaan osaamista, jotta osaa luovia ja tarjota mahdollisimmat hyvän lähtökohdan uudelle astmaatikolle. Astma on pitkäaikainen ja aaltoileva sairaus, jolloin ohjausta tulee myös kerrata kontrollikäynneillä.
”Opas hoitajille astmapotilaan ohjaamiseen” on ollut pitkäaikainen haaveeni ja monelta taholta on tullut toiveita tällaisesta oppaasta. Nyt se on valmistunut. Tämän lisäksi löytyy ”Inhalaattorikortti”, joka toimii karttana astmalääkeviidakossa. Astman Käypä hoitosuosituksissa on kirjattu, että jokaisella astmaa sairastavalla tulisi olla kirjallinen ohje lääkehoitoon ja pahenemisvaiheen hoitoon. Siihen löytyy myös ”Omahoito-kortti”. Apuvälineitä siis löytyy laadukkaaseen astmaohjaukseen.
Astmahoitajille ja kaikille hoitajille, jotka hoitavat astmaatikkoja, on tarjolla koulutusta tämän teeman ympärillä maaliskuussa ja pitkin vuotta. Astmaa sairastaa 10% väestöstämme, joten astmaatikkoja hoitavia hoitajia löytyy varmasti jokaisesta yksiköstä.
Koulutustarjonta löytyy ammattilaisosiosta – tervetuloa ja nähdään koulutuksissa!