Siitepölyallergiset heräävät siedätyshoitoon juuri silloin, kun on oireita. Siedätyshoitoa ei voida aloittaa, kun oireet ovat päällä. Neuvontapuhelimeen tulee aiheesta kysymyksiä. Osa soittajista ei ole koskaan kuullutkaan siedätyshoidosta. Osa mieltää siedätyshoidon luontaiseksi siedätyshoidoksi eli koivussa majailuksi tai heinäpellossa pyörimiseksi. Osa on kokeillut hunajasiedätystä. Avataanpa tätä asiaa hieman.

Lääkkeellisessä siedätyshoidossa on kyse tarkasta, standardoidusta annoksesta joko pistoksina tai tablettina. Siedätyshoidon tarkoituksena on totuttaa elimistö sietämään allergeenia. Lehtipuuallergisia (koivu, leppä, pähkinäpensas) siedätetään koivun siitepölyllä ja heinäallergisia timotein siitepölyllä.

Siedätyshoitomuotoja Suomessa on pistos- ja tablettihoito. Ikäraja pistossiedätyshoitoon on 5 vuotta. Tablettihoidossa heinätabletti on yli 5 vuotiaille. Koivuallergian tablettihoitoon ikäraja on tällä hetkellä 18 vuotta, mutta tutkimuksia tehdään lasten hoidosta. Hoitomuodosta päätetään yhdessä lääkärin kanssa. Hoidon aloittaminen tapahtuu terveydenhuollon yksikössä. Ennen hoidon aloitusta tehdään allergiatestit sekä astmatutkimukset. Allergiatesteillä varmistetaan oikea allergeeni, joko ihotesteillä eli prick-testillä tai verikokeella. Prick-testi vaatii antihistamiinitablettilääkityksen tauottamisen. Verikoe voidaan ottaa, vaikka allergialääkitys olisikin päällä. Astmatutkimuksilla varmistetaan, että ei ole hoitamatonta astmaa ja että jo todettu astma on hoitotasapainossa. Hoitamaton tai epätasapainossa oleva astma siedätyshoidon aikana lisää allergisen reaktion riskiä.

Pistossiedätyshoito on yli 100 vuotta vanha hoitomuoto. Pistoksilla käydään terveydenhuollon yksikössä. Hoito jakautuu ns. nostovaiheeseen ja ylläpitovaiheeseen. Nostovaiheessa pistoksilla käydään 1-2 viikon välein, joka kestää 7 -15 viikkoa riippuen valitusta hoitokaavioista. Ylläpitovaiheessa pistoksella käydään 6 -8 viikon välein. Hoito kestää kokonaisuudessaan noin 3 vuotta. Pistossiedätyshoidossa on tiettyjä rajoituksia pistospäivänä. Tämä johtuu siitä, tietyt asiat nostavat allergisen reaktion riskiä. Pistos annetaan ihon alle ja pistoksen jälkeen vointia seurataan noin puoli tuntia terveydenhuollon yksikössä.

Tablettisiedätyshoito on Suomessa ollut saatavilla heinäallergian hoitoon pitempään kuin nyt muutama vuosi sitten markkinoille tullut koivutabletti. Tablettihoidon toteutus on helpompaa. Hoito toteutetaan ensimmäistä tablettia lukuun ottamatta kotona. Tabletti otetaan päivittäin 3 vuoden ajan. Tabletti on kylmäkuivattu tabletti, joka sulaa kielen alla hyvin nopeasti. Tablettihoidossa ei ole samanlaisia rajoituksia kuin pistossiedätyshoidossa. Tablettihoidossa saattaa ilmetä suukutinaa etenkin hoidon alussa, joka on ehkäistävissä antihistamiinitabletilla.

Kun hoito päästään aloittamaan hyvissä ajoin, silloin saadaan tehoa jo seuraavan kevään siitepölykauteen. Pistossiedätys voidaan aloittaa, kun siitepölykausi on ohitse. Tablettihoito voidaan aloittaa heti, kun oireet helpottuvat. Molemmat hoitomuodot ovat tehokkaita ja hoidon lopettamisen jälkeen teho säilyy useita vuosia. Tehon loputtua hoito voidaan uusia.

Hoidon onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii potilaalta ymmärtämystä, mitä hoito on sekä tietoa sivuvaikutuksista ja niiden hoitamisesta. Hoitajan antama ohjaus luo puitteet tälle ja lisää motivaatioita kolmen vuoden hoitoon. Pistoshoidossa korostuu rajoitusten ymmärtäminen ja tiettyjen aikataulujen noudattaminen. Tablettihoidon ohjauksessa korostuu motivointi itsenäiseen hoidon toteutukseen.

Hoidosta saatu teho ja oireiden helpottuminen lisäävät potilaiden motivaatiota. Jos hoito on jostain syystä keskeytynyt, he ovat kuitenkin halukkaita jatkamaan tai jopa aloittamaan alusta. Tämä kuvastaa sitä, miten tyytyväisiä he ovat hoitoonsa olleet.

Hoitajien tietämys ja kokemus ovat avainasemassa siedätyshoidon ohjauksessa ja toteutuksessa – etenkin pistoshoidossa. Potilaalle annetaan allergeenia, jolle hän on allerginen. Usein pistoskohtaan tuleekin paikallisreaktio, joka on ihan normaalia. Mutta on myös vakavan allergisen reaktion riski ja nämä oireet tulee tunnistaa nopeasti, jotta vältytään anafylaksialta. Nämä reaktiot ovat onneksi hyvin harvinaisia. Tablettihoidossa vakavia allergisia reaktioita ei ole Suomessa ilmennyt.

Miksi siedätyshoitoa?

Siedätyshoidolla siis vaikutetaan allergian syyhyn. Allergiaoireet helpottavat jo seuraavaan kauteen ja hoidon edetessä voivat hävitä kokonaan. Oirelääkkeiden käyttö vähenee. Kolmen vuoden jälkeen meillä on kiitollinen allergikko, joka ihmettelee miksei tajunnut tätä aiemmin.

Hoitajien tiedot ja taidot avainasemassa

Siedätyshoitajaksi ei opi koulunpenkillä – tarvitaan täydennyskoulutusta ja kokeneen hoitajan tukea. Avama järjestää jälleen kerran perinteisen koulutuksen teamsin välityksellä syksyllä. Meillä on kokenut siedätyshoitaja kertomassa käytännön tasolla, mitä hoitajan tulee tietää ja osata. Koulutus sopii aloitteleville siedätyshoitajille tai konkareille kertauksena. Koulutuksessa käydään läpi sekä pistos- että tablettisiedätyksen skeemat ja kommervenkit. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen löytyy sivujen ammattilaispuolelta.

Miten siedätyshoitoon pääsee?

Siedätyshoitoon hakeudutaan terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai yksityissektorin lääkärin lähetteellä ellei lääkärillä itsellään ole kokemusta allergioiden hoidosta. Aika lääkärille kannattaa varata ajoissa, jotta päästään hyvään alkuun ennen seuraavaa siitepölykautta.

Siedätyshoitoa saa myös pistiäisallergiaan, pölypunkkiallergiaan ja koira- ja kissa-allergiaan. Edellä mainituista pölypunkkiallergian siedätyshoito on tablettimuotoista hoitoa ja muut ovat pistossiedätyshoitona toteutettavia.

Siedätyshoitomuotoja kehitellään koko ajan eteenpäin, jotta me allergiset voimme nauttia keväästä, kesästä ja lemmikeistä. Pölypunkkiallergisenkin on helpompi kokousmatkallaan helpompi kokoustaa ilman